No niin nyt vihdoinkin kotona. Kiirettä pitänyt töiden, kisojen ja koirien kanssa. Ensin oli Sini Santoksen ja Fürst Kasparin kanssa kilpailut Ostbevernissä, joka samalla oli Kasparille valmistautumiskilpailu Bundeschampionaattiin. Sen jälkeen viikko töitä, heinäkuormien purkua aamuisin, ratsastusta ja tuntienpitoa lopun päivää. Sitten oli Sinin vuoro päästä kisaamaan. Neljän tunnin matka Mainziin kannatti sillä kotiintuomisina oli Gran Prix:n 3. sija sekä GP kürin 2. sija vain hiuksenhienolla erolla voittajaan. Sini oli huippuvedossa koko viikonlopun! Vain päivä ehdittiin kotona vanhettua kun oli jo aika pakata hevosauto uudelleen. Tällä kertaa mukaan lähti Fiaro Lacendos ja Fürst Kaspar sekä kuuden päivän tavarat ja matka kohti Warendorfia ja kauan odotettua Bundeschampionaattia kohti alkoi. Hienot kilpailut, mahtava tunnelma, hyviä hevosia. Kasparille asettamani tavoite saavutettiin: finaalipaikka! Fiaro teki myös tasolleen hyvät suoritukset jääden kuitenkin finaalin ulkopuolelle. Mutta kyllä taas huomattiin miten paljon politiikkaa kouluratsastukseen liittyy. Miten nimellä saa lisäpisteitä, vaikka hevonen tekisi kuinka paljon virheitä tahansa kun taas joku tuntemattomampi ratsastaja kuuliaisella hevosella vedetään pisteissä alas. Ja miten joku voi saada kuuliaisuudesta ysin, jos radan aikana hevosen kylki aukeaa kannuksesta? Tuomari tuli vielä ulos kopistaan, tarkisti kyljen ja julisti hevosen voittajaksi. Siinä hieman tunnelma latistuu...
Ehdittiin taas juuri ja juuri purkaa tavarat kun pakkasimme jälleen Sini Spiritin autoon sekä yhden Hubertuksen valmennettavista ja suuntasimme takaisin Warendorfiin. Pääsimme esiintymään tuomarikoulutuksessa oleville tuomareille, mikä sekin kartutti kokemustamme.
Nyt paluu arkeen, ei juurikaan ehdi huilia kun pitää jo vauhdilla valmistautua ratsuttajatutkinnon loppukokeeseen joka on edessä lokakuun lopussa.
Mukavaa alkavaa syksyä!
Emma
